*

Esa-JussiSalminen

Kenialaisten kestävyysjuoksijoiden ylivoiman syy on selvitetty

Kenialaisten juoksijoiden ylivoiman syy on selvä

Muistan taannoin katsoneeni hienon dokumentin tutkimuksesta, jossa oikeasti tieteellisin empiirisin mittauksin asiantuntijat selvittivät, mistä johtuu kenialaisten juoksijoiden ylivoima keskipitkillä ja pitkillä matkoilla. Syy, varsin triviaali ja ymmärrettävä, selvisi.

Tämä dokumentti löytyy youtubesta myös:

Running for life, tutkimusdokumentti kenialaisten juoksijoiden ylivoiman syistä:

Ilmeisesti totuus oli liian karvas monelle nieltäväksi. Sen verran kipakoita kommentteja löytyy videon alta. Jopa juoksun ammattilaiset kieltäytyivät sitä noteeraamasta; Juoksija-lehteä myöten viljeltiin laajasti edelleen vanhaa kansantarua juoksemisesta kouluun, korkeasta ilmanalasta yms. Nyt bongasin kuitenkin ilokseni Matti Hannuksen arvostelun tietoteoksesta: David Epstein: The Sports Gene. Talent, Practice and the Truth about Success. En valitettavasti ole itse teosta lukenut, mutta Hannus kirjoittaa siitä:

"Kenian kestävyysjuoksijat pitkine akilleksineen, kapeine lantioineen, ohuine nilkkoineen ja pohkeineen eroavat olemukseltaan Euroopan juoksijoista. Tämä on tosiasia, pidetäänpä siitä tai ei." Vihdoinkin!

Dokumentin tutkimuksessa käydään läpi tavanomaiset teoriat kenialaisten menestyksestä: juoksevat jo lapsina koulumatkat, hyötyvät korkealla asumisesta, syövät ugalia, juovat pastöroimatonta maitoa, heillä on ylivoimainen hapenottokyky. Dokumentin tutkimuksen vertailu kenialaispoikien ja tanskalaispoikien välillä paljastaa, että tanskalaispojat olivat yhtä aktiivisia ja heillä oli yhtä hyvä hapenottokyky.

Väite kenialaisten henkisestä kovuudesta, kyvystä ja halusta panna itsensä tiukoille, koki suorastaan nolon kolauksen testissä: tanskalaiset olivat paljon innokkaampia räkkäämään itseään äärirajoille.

Sitten otettiin näytteitä lihaksista, koska epäiltiin, että kenialaisten lihaksissa olisi luontaisesti ylivoimaisesti enemmän kestävyysurheilussa tärkeitä hitaita lihassoluja: ei eroja tanskalaisten lihaksiin! Sitten lihasten entsyymejä syynättiin: ei eroja!

Edessä oli visainen ongelma: harjoittelemattomat kenialaiset juoksivat 12 vk harjoittelun jälkeen 5 km:n kilpailun keskimäärin 2 min 20 s nopeammin kuin tanskalaiset samanlaisella harjoittelulla. Kenialaisilla juoksun taloudellisuus oli 10 % parempi kuin tanskalaisilla!

Huomio kiinnittyi itse jalkoihin. Mitattiin niiden tilavuutta. Ja HEUREKA. Viimeinkin selvä ero: kenialaisten jalkojen tilavuus on keskimäärin huomattavasti pienempi kuin tanskalaisten. Ei vain tilavuus ole pienempi, vaan nimenomaan jalan kärjen tilavuus: kenialaisilla on laihat sääret, pohjelihas ohut ja se ohenee nopeasti ylhäältä mitä alemmas mennään, nilkka ohut, jalkaterä kapea.

Kärjistäen voisi sanoa, että eurooppalainen juoksee moukareilla, kenialainen kukkakepeillä. Jokainen voi kuvitella kumpia on helpompi heilutella nopeasti. Jalan ja erityisesti sen kärjen merkityksen huomaa helposti myös siinä, että nimenomaan nilkkapainoillahan tai raskailla kengillä saa tehokkaasti juoksua rasittavaksi. Yhtä tyhmää kuin väittää, että ihmisrodun alaryhmien välillä ei ole merkittäviä sisäisiä geneettisiä eroja, olisi väittää, että hevosen, koiran ja ihmisen välillä ei ole eroa fyysisesti. "Kyllä niiden yhtää kovaa pitäisi pystyä juoksemaan." Tietysti erot ihmislajin sisällä ovat pienempiä, mutta merkitystä niillä on. Ilmeisesti se, että joskus on menty toiseen ääripäähän, kuviteltu jopa kallonmuodon olevan selvässä yhteydessä henkisiin ominaisuuksiin, vaikuttaa niin, että nyt ei haluta nähdä edes selviä fyysisiä rotuominaisuuksia.

Jos tämän hetken paras totuus ei kelpaa, sopii osoittaa tieteellisesti, mikä Henrik Larsenin tutkimuksessa meni pieleen ja tehdä itse ne kumoavia kokeita. Tietenkään tämän totuuden ei kannata antaa lannistaa, vaan tehdä vapaaksi. Se ei suinkaan tarkoita, että juoksussa muut eivät voisi mitenkään pärjätä. Kyse on keskimääräisistä ominaisuuksista. Jollain eurooppalaisellakin voi olla hyvin optimaalinen jalan rakenne.

Itselläni on jo muutama kriittinen hypoteesi jatkotutkimuksia varten:

-Voiko tanskalaisten tutkimusta yleistää koskemaan kuinka hyvin kaikkia eurooppalaisia?

-Tutkimuksessa ilmeni, että kenialaiset eivät laittaneet itseään tiukoille testitilanteessa. Ehkä tämä on myös yksi vahvuus? Rentous niin harjoittelussa kuin kovassa puristuksessa. Kova puristus vain silloin kun se on tarpeen tärkeässä kilpailussa. Tähän liittyy myös se, että "harjottelusta pitää aina nauttia", kuten yksi kenialaisjuoksija määritteli. Tämän asenteen voi omaksua kuka tahansa. Varmaan myös rentous on avainasemassa taloudellisessa juoksussa.

-Muista väestöryhmistä voi paljastua muita aseita pärjäämiseen kestävyysjuoksussa. Ja on jo paljastunutkin. Esim. Suomessa on useilla poikkeuksellisen hyvän hemoglobiinin aiheuttava geeni. Jotkut voivat kestää kovaa harjoittelua paremmin ja pitempään kuin toiset jne.

Toinen hieno juoksudokumentti Afrikasta:

Juosijoiden luvattu maa

http://areena.yle.fi/tv/1592968

Muistettakoon lopuksi, että Annemari Sandell-Hyvärinen voitti MM-kultaa tyttöjen sarjassa maastossa vuonna 1995.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Jalkojen rakenteellisesta erosta spekuloitiin jo -80 luvun lopulla oman oppitieni osalta ja samat asiat silloinkin mainittiin,
mutta se oli jo silloin moraalisesti kyseenalaista koska rotuajattelu oli jo moukarin alla,
lopulta päätettiin, että sotien aikaan juoksivat paremmin avojaloin päkiöillään eikä niinkään rakenteellisten ominaisuuksien ansiosta -no onhan sekin totta mutta vain osatotuus-,

ainoa missä -90 luvulle tultaessa sai olla geneettistä eroa, oli auringon aiheuttama sopeuma, eli ihonväri ja tapauskohtaisesti sai kuiskata "aasialaisilla on oranssi korvavaikku".

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Yksi asia, mikä vielä jäi vaivaamaan, oli, että olivatko kenialaiset muutenkin kevyempiä?
Ohjelmassa sanottiin, että harjoittelulla ei voi vaikuttaa jalkojen rakenteeseen. Eikö muka yhtään? Eiköhän ne lihakset jonkin verran kapene valkoihoisellakin, jos oikein laihaksi tulee tai vaikka rajoittaa proteiinien saantia. Afrikkalaisilla juoksijoillahan yleensä kai ravinto on erityisen hiilihydraattipainotteista.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Ei kai korkean ilmanalan merkitystä ole mikään kumonnut?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Ainakin mielenkiintoisesti matalan maan tanskalaispojilla oli em. testissä hapenottokyky sama kuin kenialaispojilla.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset