Esa-JussiSalminen Uralin piraatti

Äärioikeisto varasti etnofuturismi-termin


Perussuomalaiset nuoret ovat radikalisoituneet, minkä media toi taannoin esille. Vuodesta 2017 Virossa on järjestetty pohjoismaisen äärioikeiston Etnofutur-nimistä tapahtumaa, johon persunuoret ovat myös osallistuneet.


Tämä nimitys on väärä: se on käytännössä sama kuin vakiintunut taidepiirien ja tieteen termi etnofuturismi, jolla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä äärioikeiston ideoiden kanssa. Se on jokseenkin päinvastainen aate kuin äärioikeiston pitkälti kuvitteelliset etnonationalismi tai rotuopit. 

 

Etnofuturismi on ylikansallisen kulttuurin paikallinen vastavoima ja suhtautuu kriittisesti kapealla tavalla määriteltyyn globalisaatioon. Se korostaa muiden kulttuurien ja kansojen kunnioitusta, kulttuurien kehittymistä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja keskinäistä oppimista, elävää kulttuuria.

 

Termi keksittiin jo vuonna 1989 virolaisissa kirjallisuuspiireissä. Se tarkoitti väljästi määriteltyä taidesuuntausta, jossa keskeistä oli pienten kansojen perinteen tuominen nykypäivään. Virosta taidesuuntaus otettiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkimainingeissa pian monien muiden itäisten sukukansojemme käyttöön, joilta se on levinnyt niin venäläisten kuin turkkilaistenkin kansojen keskuuteen. Erityisen aktiivisia etnofuturismin kannattajia löytyy Udmurtiasta.

 

Nykyisellään etnofuturismi on väljä aate- ja taidesuuntaus, joka ammentaa suomalais-ugrilaisten kansallisista perinteistä soveltaen niitä nykyaikaan ja hyödyntää myös niin sanottua maailmankulttuuria. Etnofuturismi pyrkii luomaan vähemmistöjen kielille ja kulttuureille mahdollisuuksia nykyajassa. 

 

Virossa järjestettiin ensimmäinen etnofuturistinen konferenssi vuonna 1994.
Etnofuturistisia festivaaleja ja taideleirejä on järjestetty eri puolilla Venäjän suomalais-ugrilaisia alueita 90-luvun lopusta alkaen. On ollut pieniä taiteen tekemiseen keskittyviä leirejä sekä tuhansien ihmisten massatapahtumia.

Etnofuturismi elää ja voi hyvin. Tammikuun alussa päättyi viimeisin etnofuturistinen taideleiri Udmurtiassa.

Myös Suomessa etnofuturismi on innoittanut ihmisiä sekä aatteena sinänsä että yhteistyömuotona sukukansojen kanssa. Etnofuturistista kuvataidetta nähtiin ensi kertaa yhdeksi näyttelyksi koottuna vuonna 2000 Gallen-Kallelan Museon Ugriculture -näyttelyssä, joka nähtiin myöhemmin myös Raumalla ja Riihimäellä. Etnofuturistisia taideleirejä on järjestetty yhteistyössä udmurtialaisten tahojen kanssa Suomessa vuosina 2015 Multialla ja -18 Nuuksiossa. 


Fennougristikongressin ohjelmassa Oulun yliopistossa vuonna 2015 oli tieteellinen symposiumi etnofuturismista. Samanlainen on tulossa vuoden 2020 Wienin yliopiston fennougristikongressin ohjelmaan.
Venäjällä etnofuturismista on kirjoitettu useita tutkielmia ja artikkelikokoelmia.


Etnofuturismi tarkoittaa kaikkea tätä sen 30-vuotisen historian aikana tapahtunutta ja määriteltyä. 

Esimerkiksi komilaisen Pavel Mikushevin tai udmurttilaisen Juri Lobanovin sivulta voi nähdä esimerkkejä nerokkaasta etnofuturistisesta taiteesta:

https://www.facebook.com/pasha.mikushev

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Tämän blogin suosituimmat