*

Esa-JussiSalminen

Poppelin metsästys

  • "Kymenhaapa" Heinolan Rantapuistossa on Suomen suurin puu.
    "Kymenhaapa" Heinolan Rantapuistossa on Suomen suurin puu.

 

Udmurtian valtionyliopistossa kirjallisuuden luento.  Aiheena on udmurttien suuren runoilijan Nikolaj Bajterjakovin tuotanto. Tutkitaan eri puiden kuvaannollisia merkityksiä hänen säkeissään. 


Tuomi liittyy kevääseen ja rakkauteen, paju kotiseutujen ikävöintiin, tavanomaisesti.   Poppelilla sitä vastoin on runoilijalle oma symboliarvo: se yhdistää eri aikakausia. Puiden nimitykset taululla ovat kaikki udmurtinkielisiä, osa suomalais-ugrilaista alkuperää, kuten l'öm(pu)/ льöмпу eli tuomi. 


Opettajan huomio kiinnittyy ainoaan puuhun, jonka nimitys ei ole udmurtinkielinen, vaan suoraan venäjästä:  тополь /topol'. Kukaan luentosalissa ei tiedä, mikä se on udmurtiksi. Opettaja antaa tehtäväksi seuraavaksi kahdeksi viikoksi ottaa selvää, miten poppeli on udmurtiksi.


Seuraavalla viikolla muistan tehtävän. Ensiksi kysyn useilta ihmisiltä asiasta. Kukaan ei tiedä. Yksi lopulta arvelee, että poppeli olisi udmurtiksi teregpu, mutta käy ilmi, että tämä sana tarkoittaa halavaa tai muita pajukasveja, ei poppelia.


Tarkistan venäläis-udmurttilaisista ja udmurttilais-venäläisistä sanakirjoista, tuloksetta. Katson vuoden 2013 laajasta suomalais-udmurttilaisesta sanakirjasta, jossa on ansiokkaasti suosittu omakielistä sanastoa ja uudissanoja. Sielläkin annetaan poppelille vastineeksi vain topol'.


Olen jo varma, että tällä puulla ei yksinkertaisesti ole koskaan ollutkaan aitoa udmurtinkielistä nimitystä. Varmuuden vuoksi kysäisen kuitenkin laitoksen professorilta. Vastaus viivästyy muutaman sekunnin, mutta sitten tulee varmasti: kampipu eli kamanhaapa. 


Puu on ilmeisesti kasvanut erityisesti etelässä ja suuren Kama-joen rannoilla. Nimitys löytyy vain yli sadan vuoden takaisista kirjallisista lähteistä, kuten Yrjö Wichmannin teksteistä. Hänhän tutki ja tallensi täällä vuosina 1891–1892 ja 1894 udmurtin kieltä Suomalais-Ugrilaisen Seuran stipendiaattina. Vain vanhoihin keräelmiin tutustuneet näyttävät tietävän poppelin udmurtinkielisen nimityksen kampipu.


Mitä väliä tällä on? Kelpaahan suomalaisillekin lainasana poppeli. Tämä puu on kuitenkin huomattavasti tunnusomaisempi ja tärkeämpi eteläisille udmurttilaisille alueille kuin meille suomalaisille. Siitä kertoo sekin,  että sillä on ollut omakielinen nimitys. Jos udmurtin kieli olisi saanut kehittyä normaalisti täysimittaiseksi kirjakieleksi, omakielinen nimitys kampipu olisi epäilemättä tullut yleiseen käyttöön.


Poppeli liittyy haapaan myös alueen kansojen uskomusperinteessä. Haapa ja poppeli voidaan ymmärtää energiaa vieviksi puiksi, mutta haapa voi myös viedä sairauksia. Poppeli yhdistetään tuonpuoleiseen, kuten tavallaan leppäkin (lulpu l. "sielupuu" ts. "löylypuu"), koska ne kasvavat erityisesti kosteissa paikoissa jokien rannoilla. Ja vesihän vie sielut mukanaan vanhoissa suomalais-ugrilaisissa uskomuksissa.


Haapa onkin samantyyppinen puu myös biologisesti, se kuuluu haapa- ja poppelipuiden sukuun, kuten poppelikin.

Suomen suurin puu on muuten Heinolassa kasvava tsaarinpoppeli, Kymen rannalla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Tämän tapauskatsauksen rinnalle sopii hyvin tämä yleisluontoinen katsaus:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&ai...

Suomessa enemmän Volgan alueen kirjakielten kehitystä ovat tutkineet Jorma Luutonen, Arto Moisio ja Sirkka Saarinen.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset