Esa-JussiSalminen

Bogdan Anfinogenov sai kirjallisuuspalkinnon

  • Bogdan Anfinogenovin palkittu teos Ajšet buduštšego. Kannessa kuva perinteisestä esiliinan ornamenttikuviosta epäperinteisesti tiiliseinään maalattuna.
    Bogdan Anfinogenovin palkittu teos Ajšet buduštšego. Kannessa kuva perinteisestä esiliinan ornamenttikuviosta epäperinteisesti tiiliseinään maalattuna.

Anfinogenovin runokokoelma Ajšet buduštšego (2014) (Tulevaisuuden esiliina) palkittiin M. A. Castrénin seuran kirjallisuuspalkintojen runouskategoriassa pääpalkinnolla:
http://www.myudm.ru/news/2015-10-19/dva-udmurtskih-literatora-stali-obla...

Lauantaina Helsingin kirjamessuilla Katri Vala -lavalla M. A. Castrénin seuran palkinto jaettiin kahdeksannen kerran. Tänä vuonna palkinnot annettiin huomionosoitukseksi ja kannustukseksi kirjailijoille, jotka ovat osallistuneet kansallisen kirjallisuutensa kartuttamiseen ja kirjallisen ilmaisun kehittämiseen äidinkielellään. Palkintoja olivat jakamassa kirjailija Sofi Oksanen ja seuran pj. Anne Helttunen. Juhlamusiikkia esitti MeNaiset.

 

Taidetta kielillä

Anfinogenovin runoja ja runoelmia sisältävän teoksen kieli on venäjä ja udmurtti. Osassa runoista hän sekoittaa eri kieliä tarkoituksella, ei pelkästää kahta em., vaan myös englantia, joissain kohdissa hieman jopa espanjaa, ranskaa, tataaria, maria ja hantia. 


Esikoisteoksen nimikin on sekoitus udmurtista ja venäjästä. Ajšet on udmurttia ja buduštšego venäjää. Kielten sekoittaminen on aiheuttanut hieman kielteistäkin palautetta Udmurtiassa, mikä on toisaalta ihmeellistä, koska kieliä sekoitetaan etenkin puheessa muutenkin. Kyse ei ole pelkästään molempien kielien käytöstä rinnakkain ja vaihtelusta, vaan joskus ihan sekakielestä.

Tietysti on myös pyrkimystä puhtaaseen udmurttiin. Kuitenkin jos aikoo kuvata jotain nykyaikaan liityvää sellaisena kuin se ilmenee, sekakielen käyttö myös kirjallisuudessa on nähtävä mitä luonnollisimpana asiana.

 

 

Vai wi-fi!


Anfinogenovin kielenkäyttöä ei voi nähdä kuitenkaan arkisen sekakielen toisintona, vaan se on aivan omalaatuista ja radikaalia.


Runojen pääjuonne on itse asiassa henkilökohtainen kehitystarina udmurttikylän pojasta, joka ei varsinaisesti ole tottunut käyttämään udmurttia, vaikkakin sitä on kuullut. Runokokoelma on merkittävä venäläistyneen, mutta kielellisen ja fyysisen udmurtti-identiteettinsä löytävän, udmurtin kannanotto, identiteetin tutkielma. Siinä on harvinaisen vähän synkistelyä, vaan se on täynnä positiivista draivia, voimaa ja itseironiaa. Tässä mielessä se poikkeaa todella selvästi udmurttilaisen kirjallisuuden valtavirroista. Sen mitä monet muut kirjailijat yrittävät kuvata tarinoiden juonenkehittelyllä, Anfinogenov ilmaisee lyhyesti yllättävien sanayhdistelmien ja assosiaatioiden kautta, kielen ja sanojen tasolla.


Sanan äännetaso laukaisee usein assosiaation toisen kielen samankuuloisesta sanasta. Kyse on samasta asiasta kuin vaikkapa alkusoinnussa kalevalamittaisissa runoissa. Äännetaso määrää ajatusta ja sanan merkitys mukautuu ympäristöön. Sanat eivät yleensä hajoa, mutta hampahille kyllä. Anfinogenov yhdistää esimerkiksi udmurtin kielen kehotusinterjektion vaj englannin kielen samalla tavalla ääntyvään sanan wi-fi alkuosaan:  Inmare-Kylchine, Vai s'ion, vai yuon no wi-fi!
Lavalla hän pohtii räpissään, että ollako vai eikö olla, miksi minä tänne nousin. To be kuulostaa samalta kuin nousin udmurtiksi:
To be or not to be, maly maly mon tatcy tubi?

 


Sunnuntaina kirjamessuilla oli vielä M. A. Castrénin seuran osastolla kirjallisuuspalkittujen haastattelu. Paikalla oli myös Katja Kettu, joka kirjoittaa parhaillaan näytelmää mareihin liittyvästä romaanistaan Yöperhonen. Palkituilta kysyttiin, mitä he palkintorahoilla aikovat tehdä. Anfinogenov vastasi, että hän aikoo käyttää sen seuraavaan julkaisuun. Nyt palkittu ensimmäinen teoskin on julkaistu omakustanteena ja sen painos on vain 200 kappaletta. Onneksi internet voi helpottaa kirjallisuuden saatavuutta.

Suomessa Bogdan Anfinogenov osallistui myös UgricSlam -runokilpailuun. Hän voitti myös sen. Ilmeisesti tuomaristo piti runoista, joista tässä yksi suomennettuna:
http://runokukko.blogspot.fi/2015/10/voittajan-runo-on-muotia-olla-udmur...
http://runokukko.blogspot.fi/2015/10/viiden-ugrikielen-puulaaki-helsingi...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos bloggaajalle. Löysin tältä pohjalta puolivahingossa Uhtua-seuran sivuille ja opin taas jotain uutta.

Siellä oli myös juttua Helsingin Kirjamessuilla jaetuista palkinnoista: http://www.uhtua.info/index.php/ajankohtaista

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset