Esa-JussiSalminen

Udmurttimummot tekivät euroviisujen historiaa

 

Perinteisestä
musiikkikulttuurista ponnistaen

 

Tutustuin
udmurttien ainutlaatuiseen musiikkikulttuuriin opiskellessani
90-luvulla Izhevskissä. Minulla ja udmurttiystävilläni oli outo
haave, utopistinen toive, että kun Venäjä valitsisi jonkun
udmurttikappaleen euroviisuihin, se menestyisi niissä.

 

Miten
on mahdollista, että tästä tuli totta vuonna 2012? Ensimmäisen
kerran euroviisujen historiassa hopeasijalle tuli
suomalais-ugrilaisella kielellä esitetty kappale. Saavutukseen ei
ole yltänyt koskaan esimerkiksi suomeksi esitetty kappale. Niin
Lordin voitto 2006 kuin Vironkin voitto 2001 tulivat
englanninkielisellä kappaleella.

 

Brangurtin
mummojen (tai venäjäksi Buranovskije Babushki) yksi menestyksen
tekijä oli juuri udmurtin kielellä laulaminen. Yhtye on Brangurtin
(Buranovo) kylän 40 vuotta sitten alkunsa saanut yhtye, jollaisia
perinteisesti on jokaisessa merkittävässä asutuskeskuksessa, eikä
ainoastaan udmurttikylissä. Ne esittävät yleensä oman kylän
lauluperinteeseen pohjautuvia lauluja tai myös laajemmin tunnettuja
perinteisiä udmurttikappaleita. Noin 50 vuotta sitten oli vielä
hyvin tavallista, että udmurttikylissä maataloustyötkin tehtiin
aina laulaen. Tämä helpotti raskaista ruumiillisista töistä
suoriutumista. Udmurtian valtionyliopistossa koko ikänsä
udmurttikuoroja ohjannut Roza Ankudinova on todennut osuvasti, että
udmurtit ovat onnistuneet hyvin säilyttämään
musiikkikulttuuriaan, vaikka kielen asema on vaikea.

 

Miksi
juuri Brangurtin udmurttimummot kaikista Venäjän lukemattomista
kyläyhtyeistä ovat yltäneet tällaiseen menestykseen? Onnekkaita
sattumiakin voi olla, mutta taustalla on myös ennakkoluulotonta ja
määrätietoista työtä. Kuten muutkin yhtyeet myös Brangurtin
yhtye esiintyi myös estradeilla. Heidän onnekseen Izhevsk on
kylästä vain 30 kilometrin päässä, joten sinnekin
esiintymismatkat aika ajoin suuntautuivat. Vuodesta 2009 tuli
käänteentekevä. Silloin udmurttilainen musiikkimanageri Pavel
Pozdejev ehdotti, että yhtye ottaisi repertuaariinsa udmurtiksi
käännettyjä venäläisiä rock-kappaleita. Pienen empimisen
jälkeen mummot lähtivät mukaan. Seuraava konsertti, jossa nämä
kappaleet kantaesitettiin udmurtiksi, oli valtava menestys.
Menestyksen kannustamana ohjelmistoon otettiin myös klassisia
englannista udmurtiksi käännettyjä kappaleita, kuten Yesterday,
Hotel California, Smoke on the water. Niistä tuli heti suosittuja ja
Brangurtin mummoista suomalais-ugrilaisen maailman legendoja.



 

Yleisvenäläinen
suosio

 

Moskovalainen
tuottaja myös näki konsertin Izhevskissä ja hän lupasi järjestää
heille esiintymismahdollisuuden Moskovassa. Mennessään Moskovaan
esiintymään vuonna 2010 mummot eivät aluksi tienneet esiintyvänsä
Venäjän euroviisukarsinnoissa. Tuolloinen kappale hurmasi yleisön
ja se saavutti kolmannen sijan. Seurauksena oli entistä laajempi
suosio Venäjällä. Jo vuonna 2009 yhtye esiintyi myös Virossa
sukukansapäivien tapahtumissa. Virolaisilla tahoilla näyttää
olevan toimivat yhteydet udmurttilaisiin musiikkipiireihin:  lupaavat
laulajat saavat oitis kutsun konsertoimaan.

 

Vuoden
2012 karsintavoiton jälkeen suosio nousi taas uusiin sfääreihin.
Jo paljon ennen Bakun kilpailua Party for Everybodyn oli kuunnellut
yli 5 miljoonaa ihmistä youtubessa. Ulkomaiset toimittajat alkoivat
olla tuttu näky Brangurtissa. Keltainen lehdistö esitti normaaleja
plagiointisyytöksiä ja myyviä juttuja, siitä, miten yhden mummon
mustasukkainen mies ei päästä tätä esiintymään, tai miten
toinen katosi Moskovassa koko päiväksi ihastuttuaan afrikkalaiseen
katusoittajaan.

 

Brangurtin
mummoja on verrattu Lordiin. Joidenkin mielestä kummatkaan eivät
sopineet euroviisutyylin, vaan tekivät niistä laulukilpailun
sijasta show-kilpailun. Epäilemättä samanlaisia protestiääniä
molemmat keräsivät ihmisiltä, jotka olivat kyllästyneet
tyypillisiin euroviisukappaleisiin.

 

 

Oma
kieli vai englanti?

Aikaisemmin
voimassa ollut sääntö, että kappaleet pitää esittää maan
omalla kielellä, kumottiin vuonna 1999, koska 90-luvulla
englanninkieliset kappaleet olivat voittaneet euroviisuja
peräjälkeen. Tämä tarkoitti englanninkielisten kappaleiden
lisääntymistä edelleen, viime vuosien voittajista vain Serbian
kappale vuonna 2007 oli muulla kielellä, serbiaksi. Jossain
vaiheessa jonkin täydellisen euroviisutyylin metsästys meni
naurettavuuksiin. Suomessa, ilmeisesti jotkut puolitosissaankin,
esittivät, että suomenkielisissä kappaleissa pitää välttää
tiettyjä vokaaleja, jotka puuttuvat englannista ja käyttää esim.
pitkää etistä a:ta mahdollisimman paljon. Miten tällaisissa
olosuhteissa voisikaan syntyä hyvää musiikkia, taidetta, joka elää
vapaudesta, luovuudesta ja yllättävistä ideoista? Onneksi
viimeistään Brangurtin mummot osoittivat, että omasta perinteestä
kannattaa aina ammentaa ja syvältä. Pitää myös muistaa, että
englanninkielisessä maailmassakin tällainen on tuonut menestystä.
Mainittakoon vaikka Irlannin The Voice vuodelta 1996.

 

Udmurttiyhtyeen
valintaa edustamaan Venäjää epäiltiin hallinnon
propagandatempuksi, mutta yhtye on ollut mediailmiö ja kansan
tasaisesti lisääntyvän suosion kohde jo pitkään. Venäjällä
babushka on tietysti monitahoinen käsite ja sketsiohjelmien
vakiohahmo on usein mummoa esittävä mies. Mutta Venäjän
edustamisen uskominen mummoyhtyeelle osoittaa jotain uutta
suhtautumistapaa, ehkä sitä, että on kyllästytty länsimaiseen
musiikkitarjontaan ja etsitään jotain omaa, aitoa ja alkuperäistä.
Tällöin helpoimmin sitä löytyy perinteistä elämänmuotoa
parhaiten säilyttäneiden vähemmistökansojen parista.

 

Etnofuturismia

 

Mummot
ovat tietysti kaikkein suosituimpia Udmurtiassa, mutta juuri sieltä
on kuultu myös kaikkein terävimmin arvostelevia äänensävyjä.
Vetoomuksessa yhteiskunnallisen keskustelun käynnistämisessä
esitettiin, että nyt muut kansanmusiikkiyhtyeet ottavat Brangurtin
mummoista mallia ja alkavat esittää uudenlaista musiikkia, jossa ei
ole enää mitään udmurttilaista. On myös esitetty, että
udmurttilaulujen valjastamisella kilpailemaan euroviisuissa ei ole
enää mitään tekemistä kulttuurin kanssa, vaan se on lähinnä
politiikkaa ja kilpaurheilua. Toisen äärilaidan mielestä taas
kaikki, mitä kansallisuudeltaan udmurtti tekee, on udmurttilaista
taidetta.

 

Jos
Brangurtin mummot ovat onnistuneet saamaan aikaan tällaista
yhteiskunnallista keskustelua, se on voittoakin arvokkaampi asia
udmurtin kielen ja kulttuurin tulevaisuuden kannalta. Etnofuturismi
on suomalais-ugrilaisten kansojen kehittämä, Virosta alkanut idea,
jossa pienen kansan omaleimaisuus ja tulevaisuus pyritään
turvaamaan yhdistämällä kansanperinteeseen uusia taiteellisia
muotokokeiluja ja nykyaikaista maailmankulttuuria. Brangurtin
mummojen esittämä musiikki sekä esiintyminen euroviisuissa on
tämän ideologian merkittävin tähänastinen saavutus.

 



 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kirjoitin " Baabushkat Euroviisuihin" Vapaavuoroon vuonna 2012, jossa youtubessa ne Udmurtian baabushkat! Tosi vauhdikkaita!

Jos kiinnostaa, niin olkaa hyvä! Пожалуйста!

http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/10006...

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Poliittisten sekoilujen jälkeen tärkeintä, että ura jatkuu, esiintyvät Kremlissä ja julkaisevat debyyttialbumin: http://www.udm.aif.ru/culture/event/1131525

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Tässä muuten suomenkielinen radio-ohjelma aiheesta: http://areena.yle.fi/1-1509582

Tämän blogin suosituimmat