Esa-JussiSalminen Uralin piraatti

Udmurtia

Kokemuksia yleisessä saunassa Izhevskissä

Udmurtiassa olen käynyt perinteisissä saunoissa kylissä, jopa yhdessä savusaunassa. Savusauna on yhtä harvinainen kuin Suomessa, ellei peräti jo harvinaisempi.

Kun en pääse kyliin, käyn toisinaan kaupungin yleisessä saunassa. Täällä on myös suuri moderni kylpylä kaikkine merkillisine altaineen, kuumine vesineen, erilaisine saunoineen ja huvituksineen. Olen myös siellä käynyt. Se on sitäpaitsi varsin halpa, vain 150 ruplaa.

Demokratian riemujuhla on syvällä kulttuurissamme

Maantuntemuksen kurssilla voi ottaa esille ajankohtaisia asioita. Politiikka ja erityisesti puoluepolitiikka ovat sellaisia aiheita, joita on syytä lähestyä täällä opetuksessa hienovaraisesti ja kevyesti. Politiikka ja puolueet ovat udmurttilaisille opiskelijoille melko vieras asia.

Naistenpäivän liukas tuulahdus keväästä

 

Kansainvälisen naistenpäivän juhlinta alkoi jo pari päivää sitten. Yliopistolla Udmurttilaisen filologian, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja journalistiikan instituutin opiskelijat järjestivät perinteisen pienen onnittelutilaisuuden. Miehiä onniteltiin miestenpäivän eli isänmaan puolustajien päivän 23.2. johdosta ja naisia tulevan naistenpäivän 8.3. johdosta.

Kävikö utopia hetkeksi toteen eilen?

Kuten olen toistuvasti todennut Venäjällä kouluissa ei opeteta suomalais-ugrilaisilla kielillä mitään muuta kuin äidinkieltä. Olen vuodesta 1992 lähtien ollut paljon sukukansojen parissa ja vieraillut lukuisia kertoja eri kielten äidinkielen tunneilla: udmurtin, marin, komipermjakin jne. Näillä tunneilla todellakin kieltä käytetään.

Rottakylän mies pakeni saksalaisten leiriltä ja kirjoitti siitä

 

Vuonna 1995 Aleksandr Škljajev, tunnettu udmurttilainen kirjallisuuden ja journalistiikan tutkija oli Suomessa helsinkiläisessä alan kirjastossa. Škljajev tunnetaan erityisesti vainojen uhriksi joutuneiden udmurttilaisten kirjailijoiden kohtaloiden selvittäjänä. Hän on julkaissut aiheesta muun muassa teoksen Tšašjem nimjos.

Heitänkö joulukuusen nyt menemään?

Olen tottunut oikeisiin kuusiin ja siihen, että ne sitten heitetään menemään pian joulun jälkeen, varsinkin jos varisevat. Jos ne alkavat kasvaa, niin voi pitää pitempään. 

Suomessa tekokuuset ovat usein melko paljon oikeita muistuttavia. Toisin on monessa maassa. Espanjassa olen nähnyt kaikkein ällistyttävimmät kuuset: mitä tekemistä vaaleanpunaisella kartiolla on enää kuusen kanssa? No heitä täytyy ymmärtää, jos maassa ei kuusia kasva.

Punaisen heisipuun marjat


Olen kovin tykästynyt heisipuun marjoihin. Niitä on aina käytetty joka puolella Venäjää ravinnoksi ja lääkkeeksi monin eri tavoin. 


Udmurttien yksi kansallisruoka on shunjanj, joka on piirakka, jossa on heisipuun marjoista ja ruisjauhoista tehty täyte.  Toinen yleinen ruoka on heisipuunmarjakiisseli shukisalj (шу кисаль).Todella masentavaa on jälleen vilkuilla suomenkielistä nettiä, joka vilisee harhaisia käsityksiä heisipuun marjojen myrkyllisyydestä. 

Yksityiskohtainen dokumentti miljoonien nälkäkuolemista Neuvostoliitossa 1921–22

Vuonna 1921 keväällä ja kesällä Udmurtiassa ei satanut. Ilmeisesti juuri missään muuallakaan Neuvostoliiton alueella ei satanut, niinpä satoakaan ei saatu. Aivan meidän aluetta koskeneesta valtavasta nälänhädästä ei siis ole sataakaan vuotta.


Laajamittainen ulkomainen apukaan ei ehtinyt kaikkialle:
http://vintti.yle.fi/yle.fi/tv1/juttuarkisto/dokumentit/historiaa-neuvos...

Kuźebai Gerdin Mati


Yksi arvostetuimpia udmurttilaisia proosateoksia on edelleen Kuźebai Gerdin (14.1.1898 - 1.11.1937) novelli Mati, vaikka se on kirjoitettu jo vuonna 1920. Niinpä se on itseoikeutetusti tulossa tekeillä olevaan udmurttilaisten novellien suomennosten kokoelmaan.


Se kertoo yhden udmurttilaisen neidon elämästä. Neidon nimestä tulee myös novellin nimi. Se kertoo kateuden tuhoavasta voimasta. Miksi hyvyys, kauneus ja menestys herättää pahaa verta? Tarinaan yhdistyy maailmankirjallisuuden ja udmurttien kansantaruston aineksia.

Julkaise syötteitä