Esa-JussiSalminen

Udmurtia

Kävikö utopia hetkeksi toteen eilen?

Kuten olen toistuvasti todennut Venäjällä kouluissa ei opeteta suomalais-ugrilaisilla kielillä mitään muuta kuin äidinkieltä. Olen vuodesta 1992 lähtien ollut paljon sukukansojen parissa ja vieraillut lukuisia kertoja eri kielten äidinkielen tunneilla: udmurtin, marin, komipermjakin jne. Näillä tunneilla todellakin kieltä käytetään.

Rottakylän mies pakeni saksalaisten leiriltä ja kirjoitti siitä

 

Vuonna 1995 Aleksandr Škljajev, tunnettu udmurttilainen kirjallisuuden ja journalistiikan tutkija oli Suomessa helsinkiläisessä alan kirjastossa. Škljajev tunnetaan erityisesti vainojen uhriksi joutuneiden udmurttilaisten kirjailijoiden kohtaloiden selvittäjänä. Hän on julkaissut aiheesta muun muassa teoksen Tšašjem nimjos.

Heitänkö joulukuusen nyt menemään?

Olen tottunut oikeisiin kuusiin ja siihen, että ne sitten heitetään menemään pian joulun jälkeen, varsinkin jos varisevat. Jos ne alkavat kasvaa, niin voi pitää pitempään. 

Suomessa tekokuuset ovat usein melko paljon oikeita muistuttavia. Toisin on monessa maassa. Espanjassa olen nähnyt kaikkein ällistyttävimmät kuuset: mitä tekemistä vaaleanpunaisella kartiolla on enää kuusen kanssa? No heitä täytyy ymmärtää, jos maassa ei kuusia kasva.

Punaisen heisipuun marjat


Olen kovin tykästynyt heisipuun marjoihin. Niitä on aina käytetty joka puolella Venäjää ravinnoksi ja lääkkeeksi monin eri tavoin. 


Udmurttien yksi kansallisruoka on shunjanj, joka on piirakka, jossa on heisipuun marjoista ja ruisjauhoista tehty täyte.  Toinen yleinen ruoka on heisipuunmarjakiisseli shukisalj (шу кисаль).Todella masentavaa on jälleen vilkuilla suomenkielistä nettiä, joka vilisee harhaisia käsityksiä heisipuun marjojen myrkyllisyydestä. 

Yksityiskohtainen dokumentti miljoonien nälkäkuolemista Neuvostoliitossa 1921–22

Vuonna 1921 keväällä ja kesällä Udmurtiassa ei satanut. Ilmeisesti juuri missään muuallakaan Neuvostoliiton alueella ei satanut, niinpä satoakaan ei saatu. Aivan meidän aluetta koskeneesta valtavasta nälänhädästä ei siis ole sataakaan vuotta.


Laajamittainen ulkomainen apukaan ei ehtinyt kaikkialle:
http://vintti.yle.fi/yle.fi/tv1/juttuarkisto/dokumentit/historiaa-neuvos...

Kuźebai Gerdin Mati


Yksi arvostetuimpia udmurttilaisia proosateoksia on edelleen Kuźebai Gerdin (14.1.1898 - 1.11.1937) novelli Mati, vaikka se on kirjoitettu jo vuonna 1920. Niinpä se on itseoikeutetusti tulossa tekeillä olevaan udmurttilaisten novellien suomennosten kokoelmaan.


Se kertoo yhden udmurttilaisen neidon elämästä. Neidon nimestä tulee myös novellin nimi. Se kertoo kateuden tuhoavasta voimasta. Miksi hyvyys, kauneus ja menestys herättää pahaa verta? Tarinaan yhdistyy maailmankirjallisuuden ja udmurttien kansantaruston aineksia.

Suomennettu udmurttilainen proosa


Grigori Vereštšaginin (1852-1930) kynästä on lähtöisin ensimmäinen udmurtinkielinen novelli vuodelta 1906. Ensimmäisen udmurtinkielisen romaanin Raskas ies (S'ekyt zibet) julkaisi Kedra Mitrej (Dmitrij Korepanov) vuonna 1929. Udmurttilainen proosa alkoi siis kehittyä hieman myöhemmin kuin suomalainen, mutta yli sadan vuoden ikään sekin on päässyt. 

Jälleen uusi udmurttilainen urheilutähti


Lontoon maailmanmestaruuskisoissa tänä vuonna 20 km:n kävelyssä hopeaa sai Udmurtian Sharkanin piirikunnasta kotoisin oleva udmurtti Sergei Shirobokov, joka on vasta 18-vuotias. Kultakin jäi vain 2 sekunnin päähän. Erityisesti hänen puhdasta kävelytekniikkaansa kehutaan laajasti.


Tässä Udmurtian television monesti palkitussa ohjelmassa Mylys' Kydys' hän valmentajineen kertoo urheiluelämästään ja ylipäänsä urheiluvalmennuksesta Udmurtiassa alkaen kohdasta 38 min.:
https://

Julkaise syötteitä